lauantai 2. helmikuuta 2013

Vauhdin hurmaa

Ihana pikkupakkanen suosi aamulla tallilla käyntiä. Roope mutusteli vielä heiniä tarhassa, mutta raaskin ottaa sen silti. Ennen, kun menin tallille, kävin hakemassa aittasta turparemmiä. Toiveissa oli kyllä löytää tavallinen enkkumalli, mutta ei sellasta tietenkään löytynyt. Päädyin sitten meksikolaiseen.

Tänään Roopen ohjelmassa oli turparemmi, suojat ja vähän kenttäilyä.

Herra oli hieman levoton käytävällä. Oli se sitten saanut loimensakin vähän rikki. Siitä oli sauma, joka olikin jo aiemmin korjattu, ratkennut. Harjailin siinä ihan normaalisti. Minulla oli sellaiset etujalan hivutussuojat, joita oli tarkoitus hieman testailla ja tutustua miltä ne jalassa oikein tuntuisikaan. Näytin Roopelle ensin suojia ja se sai haistella niitä. Sitten laitoin rauhallisesti suojan ensin vasempaan jalkaan. Kiinnittämisestä ei herra sanonut mitään. Sitten olin menossa toiselle puolelle ja pyysin sitä vähän väistämään. Roope taisi vasta siinä vaiheessa huomata suojan, kun jalkaa niin kovin nosteli. Äänellä sitä rauhoittelin ja laitoin toisenkin suojan. Ei se oikeastaan ollut pahoillaan niistä. Vähän se kuoputteli, mutta sitä se oli tehnyt tänään jo muutenkin. Annoin herralle sitten vielä vähän kauraa palkaksi ja otin suojat pois. Okei, piti se tietenkin ikuistaa kameralle, mutta sitten se sai riittää niistä tällä kertaa.


Roopella suojat ekaa kertaa jalassa



Sitten oli vuorossa suitset. Niihin en vielä kiinnittänyt turparemmiä, vaan tarkoitus oli laittaa se jälkikäteen. Roopehan on sellainen, että se ottaisi kaiken suuhunsa, riimunnaruja myöten. Nyt on kuitenkin niin, että kuolaimet ei ole ihan niin kiusanhenkinen juttu. Tämän takia olen nyt ottanut kauraa mukaan. En vielä ole kehittänyt tekniikkaa, että saisin tarjottua kauraa ihan heti kun se ottaa kuolaimet. Pitänee varmaan pyytää siihen vähän auttavaa kättä... No, Roope nyt kuitenkin nostaa päätään kun sille kuolaimia laitan. Annoin sille heti kauraa kun olin saanut niskahihnan korvien taakse. Roopea ei kuolaimet kuitenkaan enää haittaa sitten kun ne on saatu suuhun. Se on nimittäin lopettanut kuolainten maiskuttelun. Tässä kohtaa, jos olisin näin jälkikäteen ollut fiksu, en olisi laittanut sitä turparemmiä kun se kerran oli väärän mallinen. Itse turparemmin laittokaan ei tuottanut oikeastaan ongelmia, mutta ennemminkin sen säätäminen. Kyllä sen sain kuitenkin ihan hyvin laitettua, eikä se Roopea tuntunut häiritsevän.


Roope ja meksikolainen

 

Siitä suunnattiin sitten kentälle. Päästin Roopen vähän irrottelemaan ensin. Sitten kun se oli hetken juossut, päätin ottaa siltä turparemmin kuitenkin pois. Jätin herran hetkeksi pelkille suitsille ilman riimua. Siinä kohtaa tuli itselle hyvä fiilis. Vaikka niinkin pieni asia, kuin suitset, oli nyt suunnilleen hoidettu. Siinä se Roope seisoskeli tyytyväisenä kuolaimet suussa, ilman tietoakaan niiden maiskuttelusta. Hetken annoin sen olla vielä suitset päässä ja vaihdoin ne riimuun. Tässä välissä tein Roopen kanssa hieman maastakäsittelyjuttuja. Ihan näitä perus seuraamisia ja pysähtymisia. Ne onnistui kohtalaisen hyvin. Onneksi, sillä Roope on ollut taas vähän sellainen kaikkitietäväinen narun päässä. No, on se sentään taas iloinen oma itsensä. Lopuksi Roope sai vielä vähän purkaa patoutuneita energiavarastojaan. Niiden iloitteluiden aikana tuli mietittyä, että kukakohan siellä mahtaa pysyä aikanaan kyydissä. :) 

Tässä vielä jonkinlainen video maastakäsittelyjutuista ja herra Roopen iloitteluita, niin kuvina kuin videona.








Videothan on edelleen käsittelemättömiä :)






 Sitten aiemmin lupaamani kuva Roopen tarhakavereista. Vasemmalla Reino ja oikealla Aksu.


Löytyipä kameran kätköistä vielä täälläinen kuva, jossa ollaan katsomassa Roopea ekaa kertaa.



 

3 kommenttia:

  1. Kiva kun on noin iso kenttä missä irrotella! Ja komea hevonen :)

    VastaaPoista
  2. Herranenaika mitä pukkeja! En muistanut että se noin järkyttäviä pukkeja tekee. Onnea vaan selkään menijälle! :D

    VastaaPoista
  3. Kiitos Marja! Juu olen niitä pukkeja tuossa hieman jännityksellä katelut. Meinaan, jos tuollaisia tulee kuskin kanssa, niin kyllä meikäläinen lentää kuin leppäkeihäs :D

    VastaaPoista