sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Ei uutta auringon alla

Tosiaan, ei mitään järisyttäviä ole lähiaikoina tapahtunut. Jollei lasketa sitä, että ajoin viikolla ekan kerran itse Roopea takaa. Kiltti poika se oli, vaikka kuski ei ihan aina kartalla ollutkaan. On muuten tosi vaikea hahmottaa ohjasotteiden tehoa noin pitkillä ohjilla, kun on tottunut niihin ehkä max metrin pituisiin piuhoihin. Välillä mentiin vähän kiemuraan, mutta onneksi silti oikeaan suuntaan. Ansku toki käveli vierellä ja opasti. Itselle vaikein osuus taisi olla se, että vaatii hevosta toimimaan kuten pyydetään. On ratsailta paljon helpompaa, ainakin mun mielestä :)

Eilen oltiin sitten taas kärryttelemässä. Harjaillessa Roope oli ihan lunki ja seisoskeli nätisti. Valjastaessa se vähän härnääntyi, mutta osittain se johtui ötököistä ja osittain mahavyöstä. Tuupattiin kärryt vielä sisälle ja käännettiin Roope toiselle käytävälle. Ulkona tuuli aikalailla. Siinä vaiheessa alkoi yks jos toistakin jännittää, sillä Roope kirkaisi pään pariin metriin ja näytti aikas säpsyltä. Katseltiin Anskun kanssa toisiimme ja mietittiin, että kerjätäänköhän tässä ongelmia. Siinä kärryjen laiton yhteydessä pohdittiin päivän suunnitelmaa, jonka todettiin muovautuvan matkalla, riippuen herran käytöksestä.

Kun kärryt oli perässä ja Ansku rupesi kipuamaan kärryille, Roope heitti laamamoodin päälle. "Kyllä mä tiiän miten nää hommat hoidetaan." Siitä seitten lähdettiin pihalle ilman mitään ongelmia. Ei tuntunut tuuli vaivaavan tai mikään muukaan vaan rauhallisesti lompsoteltiin kohti tietä. Siinä matkalla todettiin, että käydään kiertämässä lenkki, joka alunperin suunniteltiin. Ei Roopea haitannut uusi paikka tai puupinon päällä liehunut pressukaan.

Paluumatkalla oltiinkin sitten päästy konehallin ohi, kun Pasi huomasi vastaan tulevan traktorin. Tässä kohtaa kaikille tiedoksi, että meidän kylällä on eräs tila, jonka väki painaa sitä traktorin kaasupoljinta nähdessään hevosen, saati hidastaisivat. Joten siinä nanosekunti mietittiin ja todettiin, että onneksi siitä kohdasta pääsi pellolle. Pellolla tehtiin ylimääräinen lenkki, joka hivenen ärsytti Roopea, joten se löi taas etusta maahan ja kiukutteli pään kanssa. Rauhoittui se kuitenkin melko nopeasti ja päästiin takaisin tielle jatkamaan kotimatkaa.

Tiellä päästiin ehkä sen 50 metriä, kunnes takaa tuli auto peräkärryn kanssa. Tällöin ei auttanut kuin mennä tiensivuun, sillä muualle ei päässyt. Autoilija sentään vähän hiljensi, muttei se nyt hiljaakaan ajanut. No, eipä se paljon Roopea haitannut. Siinä se vain käveli kiltisti tiensivussa, korvaakaan letkauttamatta. Hieno mies!

Selvästi ylämäkiin vetäminen Roopea vähän arsyttää, joutuu töihin. Vaikka ne ikäviä ovatkin, silti Roope kiskoo kärryt urhoollisesti aina perille asti. Tänään vielä kärryilemään ja sitten muutama päivä taukoa taas.


sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Kärryponi

Roope on saanut suloisen pikkuveljen 29.4. Kirsin mukaan tämä tapaus on hieman rauhallisempi yksilö. Kuvat Taru Arola




Lauantaina valmistauduttiin kohti kärryhepan elämää muistuttelemalla, että miten ohjasajossa toimittiinkaan. Roope meni hienosti, ilman minkän valtakunnan protestointia tai kiukuttelua. Ansku "ajeli" sillä kentällä jos jonkin moista lenkuraa ja totesi, että eiköhän huomenna laiteta kärryt perään.

Yöllä syntyi myös meidän talliin uusi, pirteä tammavarsa.



Lauantaina pojat otti rennosti tarhassa päiväunien merkeissä,




kunnes Reino oli sitä mieltä, että nyt jätkät ylös.



Sunnuntaina olikin vuorossa kärryjen laitto. Ensin käytiin vähän ohjasajamassa pohjalle. Ansku sai suostuteltua, että Roopelle laitettiin huput, mutta pumpuleihin omistaja ei myöntynyt. Ansku totesi vain, että on ensimmäinen varsa hänen opetuksessaan ilman lappuja ja sekkiä :)

Roope oli tänään vähän änkyrätuulella jo heti ensimmäisellä kiekalla. Päätettiin kuitenkin laittaa kärryt perään. Tauttajia siis kaksi ja kuski kärryillä. Anette sattui olemaan tallilla, joten tuli vielä varoiksi perään kävelemään, jos jotain tapahtuu. Äiti oli keräämässä todistusaineistoa tästä tapahtumasta, joten en selitä koko homma läpiinsä, mutta todettakoon Roopen olleen urhea. Hienosti se suoriutui, vaikka välillä vähän ärsyttikin.



Tästä on taas hyvä jatkaa. :)